Skydive @ Byron Bay

Mä tein sen!! Mä menin ja hyppäsin tandem-laskuvarjohypyn, ihan hullua! Whooo! Tämmöset on fiilikset vieläkin, vaikka se tapahtu tänä aamuna. :D

Tämmösen koneen kyytiin hypättiin!

Tuonne nurmelle sit laskeuduttiin.

Oon aina haaveillu hyppääväni laskuvarjohypyn, ja nyt täällä kun tiesin siihen olevan mahdollisuus, se houkutti vielä enemmän. Pirustihan se maksaa, ja se mua vähän jarruttelikin. 14000ft hyppy maksaa 334AUD, eli 250€. Mulla kävi tosi hyvä tuuri, koska viikonloppuna istuskeltiin syömässä hostellissa, ja meidän kans alko jutteleen yks tyttö. Se kysyi että tiietäänkö ketää joka ois kiinnostunu skydivestä, koska se oli voittanut jossain arvonnassa hypyn, mutta oli lähössä pois Byron Baysta eilä kerennyt tehdä sitä, plus tarvi rahaa. No minähän olin kiinnostunut!  Ostin lahjakortin tältä tytöltä 100$ halvemmalla kuin mitä normihyppy ois maksanut eli winwin, jee! Eikait siinä muuta kuin hyppäämään! Onneks ostin lipun ja sain hyppyajan maanantaiks sunnuntaina, koska muuten ois ollut liikaa aikaa jännittää. Riikka ei ollut meinannutkaan hypätä, mutta kun mä olin menossa niin senkin piti päästä, ettei ala harmittaan. :D Mua ei sunnuntai-iltana jännittänyt ollenkaan ja ihme kyllä nukuin tosi hyvin, mutta Riikka raukka oli nukkunut ehkä tunnin koko yönä....

Tässä en ole minä, mutta etin videonpätkän youtubesta samasta hypystä samassa paikassa, jos joku haluaa fiilistellä videon muodossa ;)

Tänään maanantai-aamuna kuljetus tuli hakemaan meitä klo 7, ja meitä oli pikkubussillinen hulluja ihmisiä matkaamassa keskustan ulkopuolelle hyppypaikalle. Täytettiin lappuja ja hoidettiin maksuasiat ja halukkaat sai ostaa videokuvauksen tai valokuvia. Se ois ollut ihan mahtava muisto hypystä, mutta hinnat oli niin suolaset että ei vaan matkabudjetti venynyt niin paljoa... 30-50 valokuvaa oli 99AUD, videokuva oli alkaen 150AUD, niitä oli eri vaihtoehtoja (hyppääkö joku ja kuvaa sua, vai onko sun hyppyparilla kädessä kamera) ja hinnat oli siitä ylöspäin. Sen jälkeen puettiin hyppyhousut ja valjaat päälle ja vaan ooteltiin. Meitä oli niin iso porukka, että mentiin kahdessa osassa. Totta kai jouduttiin siihen jälkimmäiseen, ja saatiin jännätä ja katella kun  ensimmäiset meni koneeseen ja myös kun ne sit tippu taivaalta alas. :D

Ehkä ihan vähän vaan jännittää!

Kaikki valmiina, menoks vaan!

Kun oli meidän vuoro, meille pidettiin pieni opetustuokio miten meidän kuuluu olla ja mitä tehdä hypätessä. Sen jälkeen sain oman hyppyparin, huippu ja rento vanhempi mies tuli mulle pariks. Se jutteli niitä näitä ja kyseli ja sai vähän rentoutumaan ja ajattelemaan muutakin kuin että mitä sitä nyt tehdäänkään. Oli kuulemma hypännyt yli 5000 kertaa ja hyppäsi päivittäin, eli olin osaavissa käsissä. Jännitti kyllä ihan törkeesti mutta ihan hyvällä tavalla, ei pelottanut juurikaan. Mentiin koneeseen, ja eikun ilmaan vaan. Koneessa meidät köytettiin kiinni pareihimme, ja sit vaan kateltiin maisemia kun mentiin vaan korkeemmalle ja korkeemmalle, pilvienkin yläpuolelle. Olin tietenkin viimeinen, ja kun ovi aukastiin, jouduin katella kuinka ihmisiä vaan katosi oviaukosta ja oottaa omaa vuoroani. :D Oma vuoro tuli, ja ei sitä voi sanoinkuvailla kun siitä oviaukosta hypättiin ulos! Ihan mieletöntä! Eka kieputtiin muutaman kerran ympäri, ja kun oltiin suorassa, hyppäri taputti mua olalle et saa vapauttaa kädet ja nauttia!! Ihan mahtavaa. :) Ne lupaa 60 sekuntia vapaapudotusta mutta kyllä se kesti vähän vähemmän. Kun varjo aukastiin, hiimailtiin ympäriinsä ja sain itekin ohjata varjoa. :) Maisemat oli myös tosi kauniit, ilma oli aurinkoinen ja rantaviivaa oli pitkästi joka suuntaan. Laskeuduttiin sinne mistä lähdettiinkin, nurmialueelle ja siellä näin Riikankin, joka oli selvinnyt hengissä vaikka toisin epäilikin. :D Aaah oon niin fiiliksissä, oli ihan mahtavaa ja joka dollarin arvoista! Ehdottomasti hyppään uudestaan joku päivä. :)

I did it!

Jumped out of a plane and survived!